Rindellin mäkituvan vaiheet

Rindellin mäkitupa

Ruskolla ei tavallisessa kielenkäytössä eroteltu mäkitupaa ja torppaa. Niinpä myöskin yleisesti puhuttiin Rindellin torpasta. Nykyisen nimensä mäkitupa on saanut suutarimestari Matti Wilhelm Rindellin mukaan. Hän muutti äitinsä ja isäpuolensa kanssa 4-vuotiaana Ruskolle 1861. Siitä alkaen tuvan vaiheet tunnetaan asiakirjojen perusteella. Matti Wilhelm Rindell vihittiin avioliittoon 14.11.1880 Raisiosta olleen Emerentia (Emma) Karolina Lindholmin kanssa.

Lapsia perheeseen syntyi 7, joista yksi kuoli viikon ikäisenä.

Suutarimestari Matti Rindellin kuollessa vanhin lapsista oli 22, nuorin 11 vuoden ikäinen. Vanhimmat lapsista olivat jo ansiotyössä, omia tuloja leski sai pitämällä kahta lehmää, hoitamalla mehiläisiä sekä myymällä sunnuntaisin aitastansa ”örfiloja", pennin korppuja ja piparkakkuja. Nuorimmankin lähdettyä kotoa Emma Rindell eli yksikseen parikymmentä vuotta. Sinä aikana hän piti vuokralaisia.

1929 Emma Rindell lunasti mäkituvan itsenäiseksi.
1940 Emma Rindell kuoli 80 vuoden ikäisenä.

Koko Rindellin perhe tunnettiin paikkakunnalla työteliäänä ja eteenpäin pyrkivänä. Emma Rindellistä kerrotaan, että hän oli siisti ja tarmokas emäntä.

1961 Tila myytiin Ruskon seurakunnalle, joka osti sen hautausmaan laajennusta varten
1980 seurakunta vuokrasi tilan rakennukset Rusko-seuralle museokäyttöön.

Huonekalut ja taloustavarat saatiin Rindellin jäämistöstä, Hujalan Leppäsen torpasta kunnan lahjoituksena sekä eri henkilöiden yksittäisinä lahjoina.

1983 voitiin avata ruskolainen Rindellin mäkitupamuseo, yksi esimerkki hyvin eritasoisista mäkitupa-asumuksista.

Rindell-museossa kävijä ei kohtaa suuren perheen touhukkaan arjen ahtautta, suutarinverstaan hajua, ruoanlaiton käryä, vaan hellin käsin vaalitun kodin, jossa äiti odottaa lapsiaan vieraisille parhaat liinat pöydillä kahvipannu liedellä poristen.